Sisäkatot

     Lattiat on nyt saatu siis kuntoon. Ja koska märkätiloja en pääse tekemään ennen kuin rakennuslupa on saatu virallisesti (koska rakennustarkastaja haluaa tehdä katselmuksen märkätilojen rungosta), on sitten työvuorossa katot. Kaikkialla talossa on helmipaneelikatto. Opettajan keittiössä katto oli ollut näkösällä kokoajan, ja siten se oli vallan tupakan ja keittiörasvan kellastama. Olohuoneessa taas katto oli alaslaskettu sen 30cm, joten katossa oli reikiä ja maalipinta oli muuten kärsinyt. Ilmeisesti kattoikkunan kolosta on vuotanut jonkin verran kosteutta, mikä on saanut maalin hilseilemään.

     En oikeen muistanut tutkia, millä maalilla kato oli maalattu, mutta ajattelin maalata jollakin ihan normimaalilla. Sittenmpä pitikin miettiä kiiltoa ja kaikkea ja eeeeeen osannut päättää mitään. Netistäkään ei kyllä löydy yhtään mitään hyödyllistä faktatietoa maaleista. Ainoastaan maalifirmojen ja -kauppojen mainospuheita. No menimpä sitten paikalliseen tavarataloon ja vertailin maaleja. Tikkurilan valkoinen paneelikattomaali maksoi 100e ja Nicolorin valkoinen puolihimmeä pesunkestävä seinämaali 45e. Akrylaattimaaleja kumpainenkin. Nicolor vähän arvelutti, sillä nimi kuulostaa jotenkin halppikselta. Mutta kyseinne maali oli testivoittaja joltakin vuodelta ja Nicolorin maalitehdas on Lohjalla, eli maali on kotimaista, eli laadukasta. Nicoloria siis!

Tältä katto näytti ennen.

Super siistin vanha petsi on alimmaisena käsitelynä. Päällä kaksi valkoista maalikerrosta.

Oletettu kostunut paikka, josta maalia tippunut pois.

     Hmmmmm. Yleisilme katossa oli aluksi siis melko ookoo. Olohuoneen katossa kuitenkin oli tosi paljon epätasasuutta. Aattelin vähän raapasta pahimpia pois. Siinähän lähti mukana sitten vähän kaikkea. Päällimmäinen lateksimaali oli laajasti irti alemmasta öljymaalista ja öljymaalikin osittain irti vanhasta petsistä.

Tälläsekshän se tuli kun kaavinta vilautti

     Koko katon sitten kävin läpi ja raavin irtonaisimmat pois. Aattelin, että eipäs tuosta tuota tiukasti kiinni olevaa tartte pois ottaa. Koko katon hinkkasin läpi olohuoneesta. Aikaa kului kivasti noin 30 tuntia. Olkapäät, niska ja selkä hajosi aivan totaalisesti. Noo aloin siinä sitten maalarinpesuksi

kidesoodaliuoksella pesemään kattoa. Aloin ihmettelemään, että kuinka katosta voikin lähteä irtonaista maalihilsettä aika runsaasti. siinä sitten kun tutkailin, niin sattumalta vesi irrotti päällimäisen lateksikerroksen öljymaalikerroksesta... Maali ei siis liuennut mihinkään, kuten ilmeisesti liitumaalit tekevät, vaan maali veden vaikutuksesta irtosi alapuolisesta öljymaalista. Eipä muuta kun koko katto märjäksi ja uudestaan kaapimaan ja taas pesemään. Eipä tullu hinkattua tota olohuoneen reilut 20 neliöistä kattoo sitten kuin se rapiat 40 tuntia.

   

     JA HEEEEEI! Tähän väliin ilouutinen mun porinmatista, jonka ostin jo joskus kesällä naapuripitäjästä. Nyt sain sen paikoilleen, kun lattiat oli saatu kasaa. 200 kilonen möhkäle olis ollu vähän liian suuritöinen kannettavaksi paikoilleen. Löysin vanhan pellin reijän tasotteen alta ja tein iskuporakoneen ja lyöntitaltan avulla uuden reijän hormiin. Porinmatissa oli onneksi suorakulmainen liitäntä. Se on nyt tuossa vähän väliaikaisesti, mutta tarvitten sen tuomaa lämpöä! Niin pieni ja söpö 

     Noniin, saman putsauskäsittelyn koki sitten keittiönkin katto, sillä erotuksella, etten poistin lateksin pinnasta suoraan  veden kanssa. Vuorotellen pidin valkeeta olohuoneen porinmatissa ja keittiön hellassa, jotta sain pesuvedet kuivumaan. Tosiaan tulisijoista tulee ainoa lämpö opettajan asuntoon, sillä sähköt on melkeempä vallan purettu.

     Lopulta noin 1000 työtunnin jälkeen pääsin maalaaamaan. Vähän alkoi olemaan jo kaikki paikat jumissa. Mutta palkitsevaa työtä! Vähän harmitti laittaa muovimaali, kun juuri vanhan hinkutin pois, mutta kun muovimaali oli jo ostettu ja toisaalta kun tuo pohja oli noin epämääräinen. Öljymaalit kun ei vissiinkään käy muovimaalien päälle ja jäihän tuohon väkisin jämiä vanhasta lateksista. 

     Ihan vinkkinä vaan, että jos ikinä ootte maalaamassa uutta lautakattoo, niin maalatkaa vain ja ainoastaan pellavaöljymaalilla! Aika lailla säästyy työtä, kun ei tarvitse näin rankasti hinkata vanhoja maaleja pois. Pellavaöljymaali on vähän kun punamulta. Se aikain saatossa kuluu pois ja hapristuu, mutta uusintamaalauksessa pohjustustöiksi riittää harjaus ja pesu. Ja kun maali itsestään kuluu pois, ei ikinä muodostu ylipaksuja maalikalvokerroksia.

      Nomutta, nyt on katoissa maali. Kahdesti maalattuna. Seuraavaksi on aika laittaa levyä seinään ja vissiin vähän sähköjäkin tarttis alkaa miettimään...

     Täytyy vielä esitellä mun työmaamajotus. En ole sitä varmaan vielä muistanut tehdä. Normaalistihan asun Helsingissä, mutta työmaalla kun olen, niin majoitun tietysti paikan päällä. Kesällä majoituin piharakennuksen hellahuoneeseen, eli vanhaan keittolaan, mutta talven tullessa siirryin sisälle pystymuurin lämpöön. Kyseessä on siis vanhasta oppilaseteisestä lohkaistu kamari käytävän opettajan asunnon puoleisessa päässä. Huone siirtyy osaksi luokan asuntoa, joten tässä vaiheessa siellä ei tehdä remonttia ja se sopii hyvin majoitus- ja varastointikäyttöön.

Vaikka tammikuu onkin ollut poikkeuksellisen vähäluminen, niin toisinaan sentään on näyttänyt hyvältä!