tiistai 28. maaliskuuta 2017

Maalit pois permannosta!

     Mullahan on siis vanhat lattialaudat noin 30 neliön alueella tässä opettajan asunnossa. Niitten maalipinta on kutakuinkin surkeassa kunnossa. Opettajan kamarissa lattiassa on kolme maalikerrosta: pinnassa vihreä, keskellä oranssinruskea ja pohjalla tumman harmahtava. etenkin päällimmäinen maaliekerros on oikein lohkeilevainen ja poistokunnossa. Lisäksi lattiassa on jonkin verran kohtia, jossa puun pinnasta lähtee liuskoittain puun pintakerroksia kuoriutumaan. Siis lustoittain suikaleina.

     Noo ajattelin hivasta nopeasti lattian puhtaaksi. Käytössä oli pieni epäkeskohiomakone ja pieni tasohiomakone. Pienillä koneilla lattian saa hiottua niin, että sen ilme ja luonne pysyy vanhan lattian kaltaisena. Laudat kaarevina ja ilmeikkäinä. Tai saisi... Kokeiluala lattiasta oli noin neliömetrin kokoinen ja minulla meni kolme tuntia, jotta sain kaksi päällimmäistä maalikerrosta hiottua pois. Tehokkaampaa vehjettä siis kehiin!

     Kävin kipasemasta kaupasta ns "virsikirjalaikan" eli sellaisen, missä on ikään kuin limittäin hiekkapaperin palasia. Taitaa olla oikeasti lamellilaikka nimeltään. Karkeus mulla on kaikissa papereissa ollut P40, eli karkein, mitä normaaleista kaupoista on löytynyt. 

     MUTTA! Mieleeni juolahti, että kun kerran ikkunoistakin sai maalin niin helpolla pois kuumailmapuhaltimen avulla, niin miksipäs ei lattiastakin. Kaikki ikkunat ja ovet vaan auki ja hommiin! Sattumalta oli viime viikonloppuna maukas tuulikin apuna tuulettamaan myrkkykaasut pihalle. Ja hommahan kävi mallikkaasti!

Tässä työkalut!

     Kuumailmapuhaltimella aika nopeasti lähtee maali pehmiämään ja puukolla kaapimalla pehmennyt maali pois. Haju on kamala, joten tuuletus on oltava erinomainen! Käsiin vähän käy tämä homma, mutta tällä menetelmällä maalin sai pois lähes kokonaan vauhdilla noin 30min/neliö. Lämmitys irrottaa kaiken maalin alustasta hyvin, joten jämät jotka jäävät puuhun kiinni, lähtee kevyesti hiomalla pois. Loppuhionta tuntuu aika vauhdikkaalta, kun jäljellä ei ole enää kovaa maalipintaa hidastamassa hommaa.

Kulmahiomakoneella ja laikalla saa hyvin ja tehokkaasti puussa olevat kolot ja kolhut hiottua auki.
Kevyttä hiontaa vielä kehiin
     Varmuuden vuoksi täytyy jäädä vartioimaan pariksi tunniksi työn jälkeen lattiaa, ettei vain ala kytemään mikään. Ponttilautalattiassa lämmin ilma ei juuri eristeisiin saakka pääsekään, mutta pieni vaiva on vartioida varmuuden vuoksi. Hommasta noin neljäsosa takana ja jatkuu taas ensiviikolla!

Tämä tulee olemaan näkymä keittiön ikkunasta! Täydellinen maalaisidylli! Oikeastaan tämä pitäisi jo näkyä, mutta olin iltahämärissä raivaamassa kujanneta tämän näkymän tiellä olevaan siperianhernepensaspöheikköön ja kujanne tulikin reilun metrin verran sivuun... Tehdään siten vähän leveämpi kujanne :D Naapurissa oleva mahtava tila on ollut samalla suvulla jo 1500-luvulta asti. Historian havinaa!




tiistai 21. maaliskuuta 2017

Maalaamista ja ikkunakunnostusta

Remonteeraukset on pitkälti tullu siihen pisteeseen, että täytyisi kovasti alkaa pintoja ehostamaan. Ja se tietää tuskaa! Kymmeniä ja taas kymmeniä neliömetrejä poiskaavittavaa maalia, hiottavaa, paklattavaa ja maalattavaa.
     
Eteisen katon kaavinta ja maalaus oli jälleen tuskallista ja pitkällistä. katossa oli muutama ikävä reikä, josta sähköpiuhoja oli viety läpi vintille. Sattuipa kouraani tarttumaan pari pullonkorkkia ja niistä saikin sopivasti askarreltua paikat. Vähän liimaa väliin ja maali päälle, eikä yhtään pistä silmään!

 Sisäseinien maalaus
     No sittempä seinien maalaamisesta. Tosiaan kuten aikaisemmin mainitsin, hylkäsin Uulan maalit ja muut perinneöljymaalit sisäseinien makulatuuripaperin maalauksessa niitten kovin kalliin hinnan takia. Tosiaan kun vuokra-asuntoa on tekemässä, niin täytyy vähän tinkiä periaatteista. Muovimaali sisäpinnassahan on periaatteessa rakenteitten kannalta parempi vaihtoehto: höyryn kulku ja tiivistymisriski rakenteisiin vähenee. 
     Vahingokseni Nicolorin kotimaisia halppismaaleja ei ollut saatavilla. Paikallisessa K-raudassa oli kuitenkin Eskaro -merkkistä kotimaista maalia. En ollut aiemmin kuullutkaan moista maalimerkkiä, mutta Vihdissä on kuulemma tehdas. Maali on kotimaassa valmistettua ja halpaa, vain 4e/litra, sitä siis! Valitsin Eskaro Easy 20 maalin, sillä sen pitäisi olla helposti puhdistettavissa olevaa. Jotain vieläkin kestävempiä maaleja olisi ollut tarjolla, mutta pyrin välttämään loppuun saakka kaikkia antibakteerisia, palonestokäsiteltyjä ja homeenestoaineita sisältäviä materiaaleja. Nekun ovat kuulemma poikkeuksetta hyödyttömiä tai jopa vahingollisia ja ympäristölle erittäin haitallisia.
     Maali sävytettiin Tikkurilan värikartan sävyyn Damasti, joka on käytännössä valkoinen. Pohjakin kun oli jo paperinvalkoinen, niin yksikin maalikerrons peitti vallan mainiosti! Maalaan kyllä toistamiseen vielä myöhemmin, kun alkaa olemaan vähän enempi valmista. Tosiaan aika pestävän näköinen muovipinta seinään muodostui... Mutta mukavasti taittaa valoa, oikein miellyttävä valosävy muodostui huoneeseen.

Ikkunakunnostusta
Kittaukset ja maalit tippuneet itsestään!
Minulla on koulussa yhteensä noin 100 ikkunan pokaa ja 200 ruutua. Keskimääräisesti ikkunapokien kunto on huono: lahoa ei juuri ole, mutta kitit ja maalit on rapissut pois ja aurinko syönyt tippalistoja. Ajattelimpa siis, että pakkohan tuo ikkunaprojekti on aloittaa, jos joskus haluan ikkunat valmiiksi. Otin vain kahden ikkunan ulkopokat työn alle, jottei sentään vallan ikkunoitta joutuisi talo olemaan. 

     Päädyin ostamaan rakennusapteekista Allbäckin pellavaöljymaalia ja muita tykötarpeita. Maali oli aika kallista, noin 40e/litra. Toisaalta pellavaöljymaali on paljon tavallisia uusia maaleja riittoisampaa, niin loppujen lopuksi pellavaölymaali on siis aika tavallisen hintaista. Allbäckin pelavaölymaalit on kait melkein ainoita maaleja, jotka todella ovat luonnollisia perinteisiä pellavaöljymaaleja. Versaillesin linnan ikkunoihinkin on Allbäck kelvannut, joten Alakansakoulukin kelpuuttaa sen! Pellavaöljymaali on tosiaan perinnemaali. Maali vanhenee ja  lopulta aikojen kuluessa kuluu pois. Se ei muodosta tiivistä hengittämätöntä kalvoa, eikä myöskään aikojen kuluessa kerry samanlaiseksi paksuksi poistettavaksi kerrokseksi, kun vaikkapa nämä vanhat maalikerrokset ikkunoissani.
     Allbäckin ikkunamaalissa on valmiina sopivasti sinkkivalkoista joukosta estämässä homehtumista. Lisäksi se on täysin valmista maalatavaksi ilman ohenteita.

     Ikkunaprojektini eteni seuraavasti:

1. Pokat irti ja pokien nimeäminen (esim. Ope joki vasen ala, Ope kamari tie oikee ylä)
2. Ikkuna-aukkojen muovitus, jottei sadevesi pääse sisään
3. Lasien nimeäminen (esim. Ope joki vasen ala ylä, Ope kamari tie oikee ylä)
4. Lasien irrotus. Kitit sentään pääosin oli niin kuivuneet, että ne tipahti itsestään pois. Muuten apuna käytin pientä talttaa. Lasien yläreunassa kitti kuitenkin oli sen verran hyvin säilynyt, että sen poistaminen vaati vähän työtä. Tuore pellavaöljykitti tuoksuu niiiiin hyvältä!! Ihme ainetta kyllä, kun pysyy 90 vuotta tuoreena ja elasitsena. Sydänvaivasen ei kannata laseja irrottaa. Härtslaakin meinaa saada tervesydäminenkin kun lasi kovaäänisesti yhtäkkiä paukahtaa irti kitistä.
5. Ulkopuolen maalin poisto kaapimella. Huono maali lähti kevyesti pois. Muista hengityssuojain!
6. Kittiurien putsaus. Kuumensin lämminilmapuhaltimella vanhan kitin ja kaavin maalikaapimella pois.
7. Maalin poisto pokien sisäpinnoista. Sisäpinta oli maalattu useaan kertaan ja paksusti, joten maalinpoisto kaapimella oli vaikeaa. Lämminilmapuhaltimella kuumentamalla maali lähti pokan pinnasta mahdottoman helposti! Kaasuhöyryt on aika tujut, joten homma kannattaa hoitaa ulkosalla. 
8. Sitten kevyt hionta. Tippalistat täytyi vähän paremmin hioa, sillä ne on aurinko hapertanut nukkaisiksi.
9. Huonosti kiinni olevien kulmarautojen irrotus. Auringon puolen pokista alanurkkaraudat oli löystyneet, joten poistin ne.
10. Pokien liitosten jäykistys. Osa vanhoista puutapeista oli löystynyt ja irronnut, joten nypin niitä irti. Lisäsin liimaa väliin ja painoin vanhat puutapit takaisin. Muutaman uudenkin tapinreiän porasin ja tapin liimasin paikoilleen. Pokat jäykistyi huomattavasti!
11. Pellavaöljykäsittely. Rakennusapteekissa neuvottiin sivelemään pellavaöljyä kevyesti pokiin, jotta kuiva hapristunut puu ei imisi niin paljoa öljyä maalista. Maalin pitäisi siis pysyä paremmin ja parempana. Käsittelyn saa tehdä aika vähällä öljymäärällä hinkaten, jotta maalille jää kuitenkin mahdollisuus kiinnittyä kunnolla.
12. Seuraavaksi vuorossa pohjamaalaus tiukasti hinkaten oikein niukalla maalimäärällä. Rakennusapteekissa neuvottiin pohjustamaan kittiura sellakalla, jotta kitin öljy ei imeytyisi puuhun ja kitti kuivuisi. Päätin kuitenkin vain pohjamaalata kittiurat. Monissa lähteissä on neuvottu pohjamaalaamaan.

     Enempiä en nyt tässä yhteydessä neuvo, koska pidemmällä en vielä itsekään ole! MUISTAKAA PELLAVAÖLJYTUOTTEITTEN ITSESTÄÄNSYTTYMISVAARA!

Poka putsattuna
Ja tässä on kaikki kahden ikkunan pokat ja mukana yksi vessankin ikkunan sisäpoka
Pellavaölyäminen. Käsittely tekee puusta elävämmän, tuoreemman näköisen.
 Käsitellyn ja käsittelemättömän raja näkyy  selvästi.
      Mun laskelman mukaan yhden ikkunan pokien kunnostukseen menee noin 4 työpäivää. Mulla 8 pokaa per ikkuna ja ikkunan mitat 1,2m x 1,7m. Eli jotain 50 täyttä työpäivää jäljellä...

Onneksi kevät on tulossa! Takapihan koski on jo herännyt eloon!



keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Vuosi takana!

Noniin! Nyt on ensimmäinen vuosi koulunomistajuutta takana ja olisi kait syytä tehdä jonkin moista yhteenvetoa ja vaikkapa tulevaisuuttakin valoittaa.

     Eli 2016 maaliskuun alusta koulu tuli mun hallintaani. Sen jälkeen on tehty kaiken pakollisen ostoon liittyvän byrokratian lisäksi seuraavaa:

-Nurkista siivottu romut pois, sekä pihalta, että vintiltä
-Vesikattoon tehty hätäkorjaus
-Opettajan asunnosta pinnat purettu. 1970-luvun remintissa lisätyt halteksikatot, lastulevyseinät, koolaukset, lasivillat, muovimatot jne. sekä myös alkuperäiset pinkopahvit ja kattolistat
-Vessa ja välieteinen opettajan asunnon ja luokan välistä purettu kokonaan
-Piipunjuuret vintiltä pääosin paloeristetty, paperoitu ja eristetty uudestaan
-Hirsiseinän tyngät märkätilojen ympäriltä kaadettu
-Keittiön toinen komero purettu
-Opettajan asunnon sähköt purettu
-Savupiiput (4kpl) ja hormit (12kpl) avattu naakanpesistä
-Talo kengitetty (yksi paikkaus ja verannat kesken)
-Lounaispäädyn julkisivu uusittu: vanha purettu, seinä tilkitty, tuulensuojalevytetty, koolattu ja laudoitettu (peiterimat uupuu)
-Opettajan kamarin ikkunanalushirsi uusittu
-Uusien märkätilojen alta kaivettu maata pois kuutioittain
-Kellarinseinä eristetty (puoliksi)
-Vanhat viemärivedot purettu
-Rakennuslupapiirustukset piirretty ja rakennuslupa saatu
-Uusi syöttöviemäri asennettu
-Keittiön lattian alle ja märkätilojen kohdalle lisätty hirsiä
-Lisäanturapilarit (3kpl) valettu ryömintätilaan
-Märkätilojen aluslaudoitus uusittu, lattia koolattu ja eristetty
-Uudet viemäriputket ja keittiön vesiputki asennettu
-Vanha helmipaneelikatto skraapattu ja maalattu
-Opettajan asunnon lattiat avattu, tarkastettu, lisäeristetty, paperoitu ja uudestaan laudoitettu
-Kylppäreitten lattia valettu
-Opettajan ulkoseinät tilkitty, ilmansulkupaperoitu, huokolevytetty, makulatuuripaperoitu ja maalattu

Kuvia: Opettajan kamari

Opettajan kamarin lähtötilanne. Voimakas tupakan ja koirankusen haju ei valitettavasti välity kuvasta

Opettajan kamarista pinnat purettu.

Opettajan kamari. Tästä lähti sitten kasaaminen. Lattiat aukaisin lisäeristyksen vuoksi, mutta samalla vaihdoin huonoja lautoja pois.


 
Opettajan kamarin nykytila. Käytännössä lattia käsittely tekemättä, listat ja sähköt puuttuu. Valmista tulee!
Kuvia: Opettajan eteinen
Opettajan eteiskäytävä. Erittäin voimakkaasti lemmikkieläinten jätöksien saastuttamana
Opettajan eteiskäytävä. Lattia purettuna


Opettajan eteiskäytävä kutauinkin nykyisellään. Lattiat tehty uudestaan, katto käsitelty, säilytettävät helmipaneeliseinät ja hirsiseinät kaivettu esiin.

 Näin jälkikäteen tarkasteltuna ihan hyvä saavutus, kun ottaa huomioon, että olen yksin tehnyt kaiken ja lähinnä viikonloppuisin kouluhommien ja muitten ohella.
     Minulla on nyt ollut kaupanpäällisinä tullut vuokralainenkin luokan puolella kokonaisen vuoden ja nyt voi vähän tarkastella sitäkin puolta. Vuosi näyttää taloudellisesti siltä, että vaikka maksankin kaiken sähkön itse, on pieni vuokra kuitenkin tuottanut kohtuullisesti. Vuokra riittää kattamaan vuoden ajalta tulleet sähkö-, vesi-, vakuutus-, jäte- ja nuohouslaskunkin. Summa jää jopa muutamia satasia plussan puolelle. Siltä osin ei siis ole välttämätöntä tehdä suoria muutoksia, joskin kun uusi pesuhuone valmistuu, aijon tarkistaa vuokrasopimusta. Sähkölaskuista haluaisin päästä eroon.

     No mitäpä sitten tulevaisuus tuo:
-Märkätilojen väliseinämuuraus ja seinien tasoitus
-Opettajan asunnon sähkötyöt ja luokan puolen uuden kylppärin sähköistys
-Ikkunoitten kunnostus. Ensivaiheessa opettajan kaikki pokat ja karmit sekä mahdollisimman pian kaakkoissivun ulkopokat
-Ikkuna- ja ovenkarmien kunnostus
-Ovien kunnostus
-Opettajan väliseinien koolauksia ja levytyksiä sekä maalauksia
-Lattioitten hionta ja maalaus
-Keittiöasennus ja kodinkoneitten hankinta
-Palomuurien paikkaukset, rappaaminen ja maalaus
-Hellan tulipesän kunnostus
-Listoitukset
-Ulkolaudoituksen paikkaus, maalaus, listoitus ja viimeistely
-Opettajan verannan laitto
-Märkätilojen tasoitus, vedeneristys, laatoitus, saumaus, kalustus, kattojen alaslasku
-Vintin koolaus ja lisäeristys
-Opettajan asunnon hienosäätö
-Liiterin takaa pintamaan poisto, pihan siistiminen

     Nämä edellämainitut olisi tarkoitus saada kuntoot syksyyn mennessä, jotta saisin opettajankin pään asutuksi ja vuokratuloa, jotta saisin rahotettua lisäremontit.
     2018 olisi tarkoitus laittaa loput ikkunat kuntoon ja korjata vesikatto. Käytännössä siis purkaa vanha tiilikatto pois alusrakenteineen, vaneroida katto, paikata räystäät, tehdä kattoikkunat ja asentaa kolmiorimahupakate. Myös piippujen päät ja pellitykset täytyisi samassa yhteydessä fiksata. Mahdollisuuksien mukaan täytyisi myös piharakennuksesta pahimmat puutteet korjata. Käytännössä siis ikkunat kunnostaa tai uusia, kun ovat todella huonossa kunnossa ja ulkoverhous uusia ainakin saunan päästä.
     Luokan puolen remontti ajoittuu sitten johonkin tulevaisuuteen riippuen siittä, kuinka kauan nykyinen vuokralainen on halukas siinä asumaan. Asunto on kuitenkin nyt muun muassa tupakoinnin takia niin huonossa kunnossa, ettei uusia vuokralaisia siihen ole mahdollista nykykunnossa saada. Toivoisin, että ainakin vuoden tai puolitoista nykyinen vuokralainen asuttaisi vielä kämppää.

Loppukevennys: Vanhat tapetit
Opettajan eteiskäytävän vanhin tapetti ja boordi 1920-luvulta.

Opettajan asunnon ja luokan välisen välieteisen vanhin tapetti 1920-luvulta

Oppilaseteisen vanhin tapetti 1920-luvulta, Pioni. Päätyi myös papan 88-vuotiskorttiin.

Opettajan kamarin vanhin tapetti 1920-luvulta

Opettajan asunnon ensimmäisen eteisen uudempi tapetti ja boordi 1940-1950-luvulta (nykyinen eteiskäytävä ollut ennen jaettuna kahdeksi pieneksi huoneeksi)

Opettajan asunnon jälkimmäisen eteisen ja opettajan asunnon sekä luokan välisen välieteisen uudempi tapetti 1940-1950-luvulta.

tiistai 28. helmikuuta 2017

Lattiavalu ja makulatuuria


     Jihuu! Nyt mulla on lattia!!!!! Aivan mahtavaa! Tää on niin paljon jo venyny ja venyttäny muutakin aikataulua, mutta nyt se on siinä! :D
     Valuaamu alkoi sillä, että kävin vuokralaisen puolta laskemassa vettä parisataa litraa saaveihin ja koska oli pakkasta, täytyi saavit kantaa sisälle saakka. Isäukko tuli aamulla betonimyllyn kanssa ja siitä se työ sitten alkoi! Itse kannoin betonin ämpäreillä sisälle ja mätin paikoilleen. Aikaa meni melko mukavasti, sillä pienellä valovirtamyllyllä homma on hidasta. Tämä oli kyllä melkeempä suurin valu, mitä enää on järkeä myllyllä pyörittää.
     Valun aloitin takanurkasta ja täytin ensiksi nurkat, sitten nurkkien välit ja lopulta nurkkien ja kaivon välin. Olin valmiiksi tehnyt vanerista pienet puunappulat, joilla sain betonipinnan oikeaan tasoon. Vaaitus tapahtui ihan vaan vatupassin avulla.
     Lattioihin tehtiin tarkoituksenmukaisesti jyrkät kaadot, sillä tälläinen puurakenteitten päälle tehtävä valu ruukaa aina vähän liikkumaan. Näin saadaan minimoitua riski, että epätasainen painuminen muuttaisi kallistuksia liikaa, tai että vesi jäisi nurkkiin seisomaan. Pisimmät etäisyydet kaivoilta nurkkiin on noin 2 metriä ja kallistusta tälle matkalle tuli 5cm. Kaivojen luota seinät on niin lähellä, että kaadoista tuli tosiaan jyrkät, mutta empäs sille mitään haittaa oikein keksi. Laatoitus voi vähän hankaloittua.
     Valun jälkeen työt ei sunkaan loppunut, vaan täytyi odotella, että betonipinta kovettuisi hierrettäväksi. Tällä välin lepuutin itseäni ja nautin Areenasta aivan mahtavaa Presidentti-sarjaa :D Betonin hiertäminen tapahtuu silloin, kun betonin pintaan noussut vesi on hävinnyt ja betoni on siinä määrin kantavaa, että Finnfoam-palasella kyykkivä hiertäjä pysyy pinnalla. Hiertimellä valun pinta hierretään uudestaan plastiseksi, eli notkeaksi, ja sen jälkeen teräsliipalla liipataan sileäksi. Pinnasta tulee näin tiiviimpi ja sileämpi.
     Valun tärkeimpiä vaiheita on jälkihoito. Hiertäminen tapahtui kello 22-23 ja jälkihoidoksi kävin levittämässä muovin kello 3 yöllä. Valu pitää jälkihoitaa, eli esimerkiksi peittää muovilla, jottei betoni kuivu liian nopeasti. Liian nopean kuivumisen takia betoni kutistuu ja koska se ei ole vielä kovettunut tarpeeksi, se ei kestä siihen muodostuvia jännityksiä ja betoni halkeilee liiallisesti. Lattiaa voi vaikka valella vedellä viellä seuraavina päivinä. Jälkihoito jatkuu pari kolme viikkoa ja sitten vasta aletaan kuivattamaan valua. Betoni on silloin saavuttanut jo valtaosan lujuudesta ja kestää siihen muodostuvat jännitykset. Jälkihoito pitää aloittaa ajoissa, sillä jo vuorokaudessa halkeamat ehtivät muodostua!
     Tärkeää on myös asentaa irroituskaista (yleensä solumuovia) valun ja seinämien väliin. Muuten valu voi napata seinään kiinni, eikä pääse kuivuessaan kutistumaan ja taas syntyy halkeamia vääriin paikkoihin.

     Seuraavaksi aloinkin valmistelemaan makulatuuripaperin asentamista. Huokolevyn voisi pinnoittaa myös pinkopahvilla, mutta yksin kun hommia teen, en mitenkään pystyisi käsittelemään niin suurta paperiarkkia. Joteka 55cm leveä makulatuuripaperi oli valintani.
     Mun piti keittää liisteri itse, mutta se sitten jäi, kun minulla ei ole kattilaa moiseen puuhaan (mikä tekosyy....). Ja liisterihän loppui sitten ihan alkuunsa. Valmisliisteriohjeen mukaan esiliisteröintiin olisi mulla riittänyt noin 5 litraa liisteriä, mutta kymmenenkään ei riittänyt. Sivelin liisterin tavallaan kahteen kertaan: ensiksi pinnan märäksi ja sitten hetimmiten toiseen kertaan, jotta levy todella imisi liisteriä.
     Tästäpä se sitten lähti. Nurkkavuota oli aika haasteellinen, sillä kun nurkka ei ole suora, ei täysin terävän kulman tekeminen ole kovinkaan helppoa: samaan aikaan kun vuodan alapäässä nurkka on terävä, on se keskeltä pyöreä ja ylhäällä taas on paperia jo aivan liikaa! Melko hyvin tämä kuitenkin lähti. Tuntui vain, ettei olisi liisteriä tahtonut millään saada tarpeeksi makulatuuripaperiin. En tiedä, oliko esiliisteröinti kuitenkin liian laiha, vai mikä mättäsi. Toistaiseksi makulatuuri on kuitenkin seinillä pysynyt.

    
 Jippii!! Näin hyvännäköistä tuli :) Aika hyvin mielestäni, kun ottaa huomioon, etten ole ikinä ennen tapiseerannut mitää. Tää oli varmaankin aika helppo harjoittelumateriaaliks. Toki olisi ollut ehkä hyötyä tietää kuinka normaali tapetti ottaa alustaansa kiinni ja niin, mutta ehkä tämä onnistui. Liisteriä olisi taas pitänyt riittää se 10 litraa koko kämppään, mutta sepäs päätti loppua jo näihin keittiön seiniin... Eli liisteriä meni yli kaksinkertaisesti liisterivalmistajan ohjeeseen verrattuna.
     Kävin aikani kuluksi muuten katsomassa vähän seinämaaleja. Ajattelin, että hengittävät maalit olisi kivoja. Perinteiset pellavaöljymaalit vaikkapa. Muuuuttta pikavisiitti RTV:llä käänsi mun ajatukset nopeasti. Uulan into sisämaali olisi maksanut kutakuinkin 400e näihin noin 40 seinäneliömetriin. Tikkurilan nykymaalit ovat puolta halvemia ja esim Nicolorin taas puolta halvempia Tikkurilaan verrattuna. Sain vain kuulla, ettei Nicolorin maaleja saa tällä hetkellä, sillä Nicolorin tehdas Lohjalta on myyty. Aika monopoliseksi tuntuu maalimaailma menevän. Muutenkin vähän kummallista, että kaupat on pullollaan maaleja, mutta kaikki on käytännössä samaa tavaraa: akrylaattilaekseja eri kiiltoasteilla ja pesunkestoilla. Kovin yksipuolista. Hinta taitaa painaa sen verran mun päätöksentekoa, että muovimaaliin päädyn. Asia olisi vähän eri, jos suoraan itselle tekisi, mutta kun asunto olisi tarkoitus panna vuokralle, niin täytyy vähän talouspuoltakin ajatella.
     Tästä homma sitten jatkuu taas olohuoneen seinien makulatuuritapetoinnilla, keittiön seinien pohjamaalauksella ja eteisen katto täytyisi viellä käsitellä. Pääsisivät sitten sähkömiehet työhön, jolloinka saisin koolattavat seinät laittaa myös umpeen ja keittiötä pääsisin suunnittelemaan.
Alakansakoulun hihhuli toivottaa erinomaista kevättä!

Katselmus, valun valmistelu ja väliovet

Dodii! Mun on nytten loma ohi ja on aika päivitellä vähän loman aikaansaannoksia.

KATSELMUS
     Rakennustarkastaja tosiaan kävi tekemässä katselmuksen. Hän halusi erityisesti nähdä kylpyhuoneen pohjan, mutta jotankin tuli sellainen olo, että hän kutsui itsensä paikalle vain silkasta uteliaisuudestaan :D Täytyy kyllä sanoa, että poikkeuksellisen järkevä rakennustarkastaja. Toki en ole montaa tavannutkaan, mutta ennakko-odotukset ihmisillä tuntuu olevan sellaiset, että rakennustarkastaja on ikään kuin "vihollinen", jonka tehtävä on nipottaa turhasta. Mutta tämä tarkastaja oli toista maata. Oikein ymmärtäväinen ja hän tuntui tajuavan oikein hyvin, ettei vanhaa rakennusta tule pilata noudattamalla pilkun tarkasti nykypykäliä. Eli tällä saralla ei mitään ongelmia

VÄLIOVET

   
     Siinä joutessani, kun vartosin rakennustarkastajaa, otin työn alle väliovet. Tosiaan suunnilleen kaikki talon vanhat väliovet oli kannettu vintille säilöön varmaankin joskus 70-luvulla ja siellä sitten tiivis maalipinta ja kosteus oli tehtävänsä tehnyt. Maali oli aika tarkkaan irronnut, mutta yllättävän paljon täytyi viellä kaavinta käyttää. Melko äkkiä sai maalit hävitettyä.

     Näin komea ovesta tuli! Ajatus tuon maalaamisesta tekee pahaa, mutta kai se on melkeen siitä huolimatta maalattava. Pellavaöljymaalilla, jottei tälläistä kaavintatyötä tarttis mun enää koskaan näille oville tehdä.
     En kyllä oikein tiedä, mitä loppujen lopuksi näillä kaikilla ovilla teen, sillä pohjaratkaisu on sen verta ovinen, ettei nykyään niin suljetuista tiloista oikein piitata. Onneksi vanhat ovet on helppo sentään nostaa pois saranoilta. Ainakin opettajan olohuoneen ja keittiön välinen ovi lienee turha ja tiellä.
     Tälläistä samanlaista käsittelyä kaipaa opettajan asunnon puolla yhteensä 11 ovea, joten hommaa riittää. Voi olla kyllä, että en kaikkia nyt heti tee, sillä aika loppuu kesken. Pahimmat alta pois ja muita voi sitten laitella, kun aikaa on enempi. Aiettä kuinka hienoa olisikin kesäauringossa lintujen laulua kuunnellessa kaapia kaikessa rauhassa!

VALUN VALMISTELU

     Rakennustarkastajan käynnin jälkeen pinkasinkin kaasu pohjassa hetimmiten naapuripitäjään rautakaupoille. Ostin samoin tein kuivabetonin, raudoitusverkkoa, kevytsoraharkkoja pesuhuoneen seiniin, kipsilevyä, vaneria ja aivan jumalattoman törkeen kallista lujalevyä. Oikeen kotiin kuljetuksella. Ajattelin ottaa kaikki suuret tarvikkeet nyt kerralla, ettei täytyisi vähään aikaan hommata kuljetusvälineistöä. Mutta tietenkään en muistanut, että vessan seinä kaipaa jotakin pinnoitetta myös olohuonetta vasten olevalle seinälle...
     Ensiksi vähän eristelin Kätevä -eristeellä vessan lattiaa loppuun. Tuntui olevan aika suuri vaikutus kämpän lämpötalouteen :D

     Tämä lattian koolaus on tehty siis kahdella 6 tuumaisella lankulla, joten kokonaiseristepaksuus on ihan mukava 30cm. Alapohjan eristys on muualla jopa parempi kuin uudisrakennuksissa ja tähän märkätilojenkohdalle tulee ihan hyvin kuienkin eristettä.

    Seuraavaksi olikin vuorossa vanerointi. Vähän täytyi askarrella kuviosahalla läpivientejä.
   
     Vanerin päälle laitoin viellä ilmasulkupaperin. Olen käyttänyt Arvopaperi-ilmansulkupaperia ja siinä on sisällä ohuen ohut muovikalvo. Ilmansulkupaperin ei siis piäisi läpäistä nestemäistä vettä. Ajatuksena oli alunperin vain estää betonia valumasta eristeitten sekaan kaikista koloista. Sitten mieleeni tulikin, että ilmansulkupaperi voisi olla hyvä myös siksi, että jos vesieriste pääsee vuotamaan, vesi ei pääsisi niin helposti betonista alaspäin puurakenteita lahottamaan, vaan betonilaatta kastuisi, jolloin esimerkiksi kaakelit saattaisi lähteä irtoamaan ja vaurio ilmentäisi itsensä ennen kuin koko rossipermanto olisi mädäntynyt. Valuvaiheessa nousi myös sellainen asia esille, että valussa, kun betonimassa alkaa kovettumaan, betonin pintaan nousee vesi. Ja tätä vettä sitten aika lailla valtoimenaan oli kaikkialla. Nyt kun vesi ei päässytkään ilmansulkupaperin ansiosta kastelemaan eristeitä. Märkä kylmä betoni ja alla kastuneet eristeet ei oikein hyvältä vaihtoehdolta tuntunut. Rakenteen molemmin puolin ei saisi olla tiivistä pintaa, mutta tässä tapauksessa en nää siinä mitään ongelmaa, sillä pienet kosteuspitoisuudet pääsevät kuitenkin etenemään ilmansulkupaperin läpi. Rakenne siis silti hengittää alaspäin, joten pienten kosteusvuotojen ei pitäsi olla kovin haitallisia.
      Mahdollinen tuleva sähköurakoitsijafirma halusi tulla asentamaan lattialämmityskaapelin aloituksen ja anturiputket.  Minä sitte nippusiteillä napsi kaapelin paikoilleen. Pesuhuoneitten pinta-alat ovat 3 ja 4 neliömetriä ja kumpaankin tuli 400W tehoinen lattialämmitys. Raudoitusverkko on 8mm harjaterästä 200mm silmäkoolla. Heitin viellä vähän lisäraudoitusta kiertämään reunoja ja tulevien harkkoseinien paikoille.
   
Siinä on putkee ja piuhaa toisen perään
Seesteistä lakeutta! Niin kaunista oli aamulla ajella työmaalle











keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Huokolevyasennus jatkuu ja "loma alkaa"

      Viimeksi jäi huokolevyjen laitto vielä kesken. Hirsiseinääkin oli tilkitsemättä ja nimenomaisesti kaikista pahin pätkä oli jäljellä. Ilmeisesti ikkunoitten karapuut taikka mahdollisesti myös väliseinän liitossalvos on tehty liian naftiksi, mikä on estänyt hirsiseinän painumisen tiiviiksi. Ongelma opettajan asunnon puolla oli selkeimmin havaittavissa joen puoleisella seinällä. Käytännössä koko tilkevaraus oli hakattava täyteen tilkettä monen kymmenen metrin matkalta. Työn alle sattui mukavasti 20 asteen pakkasetkin, joten aika kivasti huomasi, kuinka hirsien välistä veti. Nyt kuitenkin seinä on jälkitilkitty, ilmansulkupaperoitu ja huokolevytetty, joten pitäisi kämpän lämmitystyönkin olla taas pykälän verran helpompaa.

     Viimeksihän päästiin siihen vaiheeseen, että ensimmäinen levykerros oli saatu paikoilleen. Tällä kertaa tuli sitten päällimäinenkin kerros valmiiksi, eli seinässä on nyt kaksi kerrosta 12mm vahvuista huokolevyä.
      Sellainen pikku vahinkokin sattui, etten lainkaan muistanut huoneen seinässä olevaa ilmaräppänän aukkoa... Onneksi mututuntumalla löysin paikan, nimittäin räppänä on ulkoakin päin peitetty niin, ettei sen paikkaa voi ainakaan maasta katsoen havaita.
      Koitin pestä kipsitasoitetta pois olohuoneenkin lattiasta, mutta jotenkin tuntui olevan paljon tiukemmassa keittiön vanhan lattian tasoitteeseen verrattuna. Täytyy ostaa vähän järeämpi juuriharja ja oikein pitkän aikaa liottaa märkien rättien kanssa kipsi pehmeäksi.
     Olohuone kovasti kaipaisi yhtä seinää! Ja sitäpä ei voi tehdä, ennen kuin vessan lattia on valettu. Sitä taas ei voi valaa, ennen kuin rakennustarkastaja on tullut tekemään katselmuksensa. Tämä tapahtuu onneksi vielä tällä viikolla! Toimenpidelupa nimittäin tuli voimaan, joten nyt voi hyvin mielin tehdä myös kylppäriä.
     Tai oikeastaan rakennuslupaahan minä hain, mutta toimenpideluvan sain. Vaikka olin käynyt luvanhakuprosessin alkajaisiksi neuvottelemassa rakennustarkastajan kanssa, olisiko ollut viime syyskuussa, ja sain määräyksen hakea ihan rakennusluvan, niin nyt rakennustarkastaja oli kuitenkin perehtynyt enempi lakipykäliin ja totesi, että kyllähän tämän remontin voi toimenpideluvankin turvin toteuttaa. Sikäli ihan hyvä juttu, nimittäin toimenpidelupa tuli noin 300e rakennuslupaa halvemmaksi. Toimenpidelupa on tosin voimassa vain kolme vuotta. Rakennuslupa olisi ollut viisi. Jatkoaikaahan saa aina anottua...
     Minulla alkaa nyt hiihtoloma ja senpä kunniaksi pidän oikein kunnon työviikon! Täytyy heti ensitöikseen tilata K-raudasta kuivabetoni, raudoitusverkko, väliseinätiilet, kivilevyt jne, jotta pääsisin sitten pian tekemään kylpyhuonetta. Ohjelmassa on lomaviikolle siis toivon mukaan kylpyhuoneitten lattiavalu ja nyt huokolevytettyjen seinien esitapetointi makulatuuripaperilla ja pohjamaalaus. Saadaan sitten sähkötyötkin käyntiin. Kyllä tästä vielä valmista tulee :)
Paukkupakkaset toi mukanaan nätit kelit, kuuran kukat ja suuren sähkölaskun...


maanantai 6. helmikuuta 2017

Hyvästit hirsille...

     ... eli levytyksen aika! Nyt kun katot oli saatu maaliin ja lattiatkin on jo olemassa, niin tuli vuoro hyökätä seinien kimppuun! Oikeastaan vessoja pitäisi tehdä, mutta ennen kuin rakennuslupa on voimassa, ei siihen hommaan sen enempiä ryhdytä.
     Tässä vaiheessa muuten kannattaa huomioida myös, miten aikoo sähköjä talossa kujettaa!
     Sain aikaiseksi tilata Loimaan rakennuseristeeltä huokoista puukuitulevyä ja lisää Kätevä puukuitueristettä ja oikein kotiinkuljetuksella ne sitten tulivatkin perille.
     Seinien työstö alkoi kuitenkin sillä, että nypin suurimmat naulat pois. Luin jostakin, että seinään jätetyt nupinaulat voisivat ruostua ja ruoste tulisi läpi seinälevyistä. En tiedä pitääkö tämä ollenkaan paikkaansa, mutta kyllä nyt sitten koitin ulkoseiniltä kaikki ottaa pois. Valtaosahan nauloista on ihan seinän ylä- ja alareunassa, jotenka vaikka ruoste tulisikin läpi, jäisi se kuitenkin listojen alle piiloon.
     Seuraavaksi aloitin tilkitsemisen. Vanhaan tuttuun tapaan Hemprefinen hampulla. Sulloin kolot täyteen ehkä vähän turhankin tarkkaan, sillä aikaa kului taas vallan kamalasti. Tunkesin kaikkiin hirren halkeemiinkin hamppua, vaikka se on ehkä aika tyhjänpäiväistä. En kuitenkaan sallinut itseäni jättää tyhjiä koloja levyjen taa.
      Tällä kertaa tilkintätyökaluna oli pieni kittilasta ja se olikin varsin näppärä. Pöllin tämän työkaluidean jostakin blogista.

      Löytyipä seinästä päivämääräkin, 12.11.1927. Onkohan tuo päivä sitten hirsien peittämispäivä. Talo on papereitten mukaan rakennettu 1926, mutta voi olla, että silloin työt on aloitettu. Mikä lie näissä ollut tapana.
Tässä sitten jo tilkittyä seinää. Ajatuksena oli, ettei levyn taakse jäisi ilmaonkaloita.

         Netistä löytyi vähän ristiriitaista tietoa ilmansulkupaperin käytöstä. Toisaalla sanottiin, että vain nurkkiin ja toisaalla taas, että kauttaaltaa. Levyjen myyjä kuitenkin suositteli, että paperoitaisiin seinä kauttaaltaan ja liitokset vielä teipattaisiinkin. Näin sitten tein.
     Totesin teippaamisen kuitenkin vähän turhanpäiväiseksi, sillä huokolevythän kiinnitetään suoraan paperin päälle, jolloin paperiin tulee se miljoona reikää. Saumatkaan ei sen enempää vuotaisi, sillä levyjen allehan saumat jää tiiviisti litistykseen levyjen ja hirren väliin. Noo teippi oli ostettu, joten pitihän se käyttää.
     Huomionarvoista mielestäni on, että nykytaloissa käytetään höyrynsulun vaativia eristeitä. Höyrynsulkuteipin käyttöikä on kuitenkin vain 10 vuotta, eikä muistaakseni höyrynsulkumuovinkaan käyttöikä ole ainakaan yli 25 vuotta. Ehkä sitten nykytaloissa seinät revitään 20 vuoden välein auki muovin vaihtoa varten. Ite aattelin, että jospa mun elinaikanani en enää näitten asentamieni levyjen alle jääviä hirsiä näkisi. Ja toivonmukaan elän pitkään.
     Käyttämäni ilmansulkupaperi on nimeltään Arvopaperi. Se on verkkovahvistettua ja siinä on paperin sisällä ohut muovikalvo. Muovikalvon tehtävänä on hidastaa vesihöyryn kulkua seinärakenteeseen, eli estää sellaiset lahoamiset, mitä minäkin olen muutamista paikoista taloa löytänyt. Höyrynsulkumuovi taas estää käytännössä kokonaan vesihöyryn ja muitten kaasujen liikkeet, jolloin hirsiseinän kosteutta tasaava vaikutus jäisi hyödyntämättä. Sikäli höyrynsulkumuovikin toimii rakennusteknisesti oikein hirsitalossakin, kun se on asennettu sisäpintaan.
   Noniin, eli ensikis kiinnitin nitojalla paperisuirun katon rajaan. Lattianrajassahan minulla olikin jo valmiina paperi, joka lattiaa asentaessa jätettiin nousemaan vähän matkaa ylös seinille. Sitten näitten papereitten päälle parikymmentä senttiä limittäen nidoin seinän paperin. Erityisen tärkeätä on nurkan paperointi, jottei tuuli pääse arasta nurkkapaikasta tuivertamaan tupaan.
      Päädyin levyttämään seinät kahdella kerroksella 12mm vahvuista huokolevyä. Haittana oli levyjen pituus. Levyjen mitta on 2700 ja huoneen korkeus 2850. Jatkopätkiä sitten vähän joutui laittelemaan.
     Ensimmäistä levykerrosta asentaessa täytyy jo heti huomioida pintalevytys, joka tulisi saada mahdollisimman yhtenäiseksi, eikä levykerroksien saumat saisi osua päällekkäin. Myös nurkkien suoruutta täytyy vähän katsella ja leikata levyä niin, että se istuu nurkkaan tiiviisti.

      Tässä jo sitten onkin keittiön seinillä alimmainen levykerros paikoillaan. Jätin levyn sen verran vajaaksi, että smyygiripan saa hyvin asennettua. Ajatuksena oli myös, että jos joskus täytyy karmi ottaa irti, ei levyjä tarvitsisi hajoittaa.
     Minulle myytiin kahta sorttia huokolevyä. Alimmaiseksi tällaista tummempaa, jonka pintakuviokin oli vähän röpelöisempi. Kuulemma se on ihan samaa tavaraa, mutta tummemman värin ja pintakuvion takia se kelpaa vain aluslevyksi. Hinta oli pari euroa tavallista huokolevyä halvempi. Päällimäinen levy on sitten aavistuksen vaaleampi ja kummaltakin puolelta samanlaisella pintakuviolla varustettu.
     Huokolevyjenhän täytyisi ennen asennusta tasaantua oikeaan kosteuteen huonetilassa, johon ne asennetaan. Mätkin nuo alemmat levyt suoraan vaan seinille, sillä niissä ei nyt niin suurta merkitystä olekkaan, vaikka vähän rakoa levyjen välille muodostuisi. Mietin vain, että milläköhän ilveellä saisin kämppään normaalit olosuhteet, kun asunto on tyhjillään ja kylmillään.... Ehkäpä se riittää, että laitan tulet pesään ja odotan, että lämpötila kohoaa normaaliksi. Aika mukavasti saakin puuta kantaa, että saa pelkästään puuvoimin nostettua asunnon lämpötilaa parikymmentä astetta. Lämmönlähteinä on nyt siis hella, porinmatti ja yksi pystymuuri, lämmitettävä ala 70m2, huonekorkeus 2850 ja yläpohja hyvin vähäisesti eristetty...














     Sain pidennetyn viikonlopun aikana tilkityksi, paperoiduksi ja levytetyksi ensimmäisen kerran noin 15m ulkoseinää. Ehdottomasti hitain vaihe on tilkitseminen, eli onneksi loppu levytystyö sujuu sitten huomattavasti nopeammin.

Lukemisen arvoinen opastus on muuten netistä löytyvä Niko Palosen ohje aiheesta: Niko Palonen / Huokoisen puukuitulevyn asentaminen ja pintakäsittely vanhassa rakennuksessa. Löytyy ihan googlesta.
Uutta katsantokulmaa välillä. Punamullalle olisi tarvetta.