torstai 2. kesäkuuta 2016

Analyysejä

Vähän jäänny kirjoittaminen nyt taas vähiin. Koitampas tähän nyt vähän muistella.

I HIRSIMESTARI

Tosiaan jo parikuukautta sitten paikallinen hirsimestari kävi vinkkejä antamassa projektiin. Kutsuin hänet lähinnä kengitystyötä neuvomaan,  mutta loppujen lopuksi puheet kengittämisestä jäivät melko vähille sen sijaan sain oivallisia vinkkejä ylipäätään vanhan talon remonttiin:

Käytä korjauksessa samoja materiaaleja kuin aijemminkin on käytetty. Jos jokin materiaali on kestänyt 80 vuotta paikassansa, se kestää siinä tulevaisuudessakin. Tai ainakin seuraavatkin 80 vuotta.
Tämä tuli meillä puheeksi eritoten ulkovuoren uusimista miettiessä. Ajattelin, että josko sinne kannattaisi edes tuulensuoja laittaa lisäksi. Toki tuulensuojakin jo muuttaa seinää niin, että ikkunoihin täytyisi tehdä smyygit. Sain kuitenkin täystyrmäyksen. Kun vanha rakenne on levy/pahvi + hirsi + tervapaperi + lauta, tulee se sellaisena pitääkin. Tervapaperihan ulkopinnassa vaikuttaa melkeinpä jopa riskirakenteelta. Nykyäänhän sanotaan että tiivein kerros ehdottomasti lämpimälle puolelle. Kuitenkin tässä tapauksessa tiivein kerros on ollut ulkopuolella jo vuosikymmenet aiheuttamatta mitään vahinkoa (alimman hirren vauriot johtuvat sadevedestä ja tippalistasta), joten huoli liiasta tiiveydestä on turha. Lisäksi mestari totesi, että huoneilman kosteus saa olla melko suuri, että höyry puskisi 15 senttisen hirren läpi niin voimallisesti, että se tiivistyisi vedeksi ulkopintaan. Hirsi kuitenkin itessäänkin imee niin runsaasti vettä, että se tasaa hetkelliset kosteuspiikit erittäin tehokkaasti.
Tuulensuoja ulkovuoren alla kuulemma huokoisena ja vettyvänä materiaalina vaatii aina ehdottomasti kunnollisen tuuletusraon, eli käytännössä ristiinkoolauksen ulkolaudoituksen alle. Vaikka tuulensuojakin on puuta, niin se on kuitenkin toisella lailla vettä imevää kuin massiivipuu ja siten se myös kuivuu eri tavalla. Tuulensuojalevy ja muutenkin seinien eristäminen on kuulemma muutenkin hyvin vähäpätöistä energiataloudellisesti ajateltuna. Suurin lämpöhäviö tapahtuu katon kautta, joten lisäeristys kannattaa kohdistaa sinne. Seinien lämpövuoto ylipäätään ei ole vahongollista, sillä sisältä virtaava lämpö kuivattaa seinää. Toki seinä pitää saada tiiviiksi, ettei siittä läpi tuule. Veto pitää saada pois. Eli ei turhia kalliita eristekerroksia, vaan pari koppaa puita enemmän pesään talvessa.

Huolehdi korvausilmasta.  Rakennus pitäisi saada ilmatiiviiksi. Ei pullotalo, ei muovikalvoja. Ei ei ei. Vaan ilmavirrat rakenteen läpi pitää saada estettyä. Tiiveys on tärkeää talon lämpimänä pysymisen kannalta. Siispä kunnon paperoinnit nurkkiin ja alapohjaan, sekä myös yläpohjaan. Yläpohjan ja seinän liitoksen ilmavuoto ohjaa sisältä lämmintä kostee ilmaa ylös, jonne kosteus sitten tiivistyy. Eristeet kostuu ja kastuu ja se on sitten sillä selvä. Mutta kun talosta tehdään tiivis, pitää korvausilma saada jostakin. Eritoten myös, jos kaikkia rakenteita ei avata. Itsekään en meinaa näillä näkymin avata kaikkia lattioita, joten jos ei ole ilmaräppänöitä (tai vuotavia ikkunoita), voi tulisijat imeä korvausilma lattian läpi, jolloin vanhoista mujuista tulee epäpuhtauksia huoneilmaan. Mutta tulisijat ovat tärkeitä rakennuksen ilmanvaihdon kannalta (toki myös lompakko ja luonto kiittää)

Ajattele kosteurasitusta. Entisaikaan rakennuksen kosteusrasitus oli ihan eri luokkaa. Nykyään vedellä läträtään melkein joka huoneessa ja erityisesti suihku ja pyykkien kuivaus tuo hirmusesti lisäkosteutta taloon saunasta puhumattakaan. Eli käytännössä entisaikojen talo ei välttämättä oikein tykkää vesileikeistä! Vaikka talo olisi ollut kokoajan asuttu ja terve, voi uudet asukkaat pilata talon. Vanhat vesijärjestelmät voi olla ihan toimivat yksinäisellä mummelilla, joka kerran viikossa käy pesulla vanhaan tapaan vesivateja käyttäen. Mutta vaikka viisihenkinen lapsiperhe, joka käy päivittäin suihkussa, lisää kosteuskuormaa valtavasti, jolloin enään vanhat systeemit ei pelitäkkään ja vaurioita tulee.

Ja vielä kengittämiseen liittyen talo pysyy pystyssä, vaikka se kengitettäisiin puolen metrin pätkissä. Eli mulla on suora vahva betonisokkeli ja alin hirsi laho. Netistäkin löytyy ohjeita, että alimmissa hirsikerroissa on tärkeää tehdä liitokset vetoa kestäväksi. Mutta munkin tapauksessa on ihan turha alkaa taloa nostelemaan yhtään ylimääräistä. Etenkään kun sisätiloja ei voi asukkaitten takia hajottaa, joten nostoa ei voi tehdä ikään kun talon viereltä seinän läpi pultattujen parrujen avulla. Lisäksi satavuotias hirsitalo on jo painumisensa aika lailla painunut ja perustusten ollessa kunnossa, ei talo pääse tipahtamaan paikaltaan, vaikka hirsi vaihdettaisiinkin pikku pätkissä. Kunnon tilkintä pitää uudet hirret paikoillaan ja talolta tuleva painokin tulee suoraan ylhäältä, joten ei hirret pihinkään pääse sieltä lumpsahtamaan.

Meillä piisasi juttua niin runsaasti, että en jokaista asiaa nyt muistakkaan. Mainittakoon vielä, että pinkopahvitus on helppoa, hyvää ja edullista, lattian eristeet kannattaisi vaihtaa, vanhaa hyvää on turha hajottaa, kengittäessä ei tarvitse ikkunoita aukaista tai poistaa nostossa, eikä savupiippujen kohdalla talo liikahda yhtään, vaikka seinää parin metrin päästä nostetaankin.


II ASBESTIKARTOITTAJA

Toinen analyytikko olikin sitten asbestin etsijä. Nykyään kun täytyisi lakisääteisesti kaiken maailman tutkimuksia tehdä, niin päätimpä sitten tehdä purettavaan kylpyhuoneeseen asbestikartoituksen. Ajattelin, että kylpyhuoneen seinien hionnassa ja lattian hajoittamisessa nousee kuitenkin melkoisesti pölyä, niin asbestipitoisuuden selvittäminen olisi järkevää. Pitkän googlailun seurauksena lähettelin sitten eri firmoille netin kautta ns. tarjouspyyntöjä. Kuudesta firmasta kaksi vastasi. Päätin kuitenkin soittaa vielä ertikseen Hämeen asbestipurkuun, josta tulikin selkeästi halvempi hinta.

Kartoittaja tuli, oli paikalla 20minuuttia, otti näytteet, lähti ja lähetti tulokset 700€ laskun kera. Asbestia ei onneksi löytynyt, mutta lasku oli mielestäni melko suolainen 3,5 neliön vessan kartoituksesta! Hullua sanon minä! Lisäksi hiukan ihmetytti kartoittajan toiminta. Henkilö, joka työkseen etsii asbestia, tuli paikalle ronkkimaan ja kaivelemaan mahdollista asbestia ilman mitään suojaimia. Meulla on toinenkin samantapainen kokemus asbestista. Vaikuttaa jotenkin, että tämä asbestitouhotus on sarjassamme näitä lobbauspäätöksiä, mitkä ei perustu mihinkään faktaan. Asbestitaudeilla ei ole mitään vaikutusta ihmisten terveyteen, vaikka jokainen suomalainen on tiloissa, joissa on asbestia. Tähän mennessä kotioloissa kaikki mahdolliset työt on tehty ilman mitään kartoituksia ja asbestisairauksia, ja nyt yhtäkkiä tapetin repiminen onkin niin vaarallista, että täytyy ekaks tehdä kalliit tutkimukset.

Nooooo, jokatapauksessa asbestia ei ollut ja vessan purku käynnistyi.




 Loppukevennys:
Tämä pikkuinen joki, jonka koski kuohuaa mun takapihalla, on kyllä kertakaikkiaan UPEA!